Chinatown, Little Italy ja Soho.

Aamupäivä lähti käyntiin Fift Avenueta pitkin, jota kävelimme aina Rockefeller Centerille asti. Ohitimme myös Macy'sn, mutta emme jaksaneet sen enempää lähteä sitä kiertämään. Lopulta pääsimme Central Parkiin, jonka läpi kuljimme American Museum of Natural Historylle. Opiskelijakorttia näyttämällä sisään pääsi 14,50 dollarilla. Museo oli iso ja nähtävää riitti fossiileineen kaikkineen. Tavallaan olin kuitenkin hieman pettynyt, koska esim. Egyptin historia olikin esillä Metropolitan Museumissa.

Kahden museotunnin jälkeen hyppäsimme metroon kohti Downtownia. Kävelimme nopeasti Chinatownissa, joka oli kyllä näkemisen arvoinen paikka. Jokapuolella pientä kojua täynnä rihkamaa. Aasialaiset naiset "mainostavat" monotonisella äänellä watcheswatcheswatches. Kontrasti esimerkiksi lähellä oleviin Chelseaan ja Tribecaan oli valtava negatiivisessa mielessä. Viereinen Little Italy oli huomattavasti miellyttävämpi ja kuin suoraan elokuvasta harmaapäisine miehineen leveällä italian aksentilla. Alueella alkaa tänään St. Gennaron festivaali ja järjestelyt olivat kovaa vauhtia käynnissä ravintoloissa. Samalla eksyimme erääseen kuppilaan, jossa oli kuvattu mm. Donnie Brascoa, Sopranosia ja Kummisetä III:sta. 

Fiilis on välillä ihan sama kuin elokuvissa. Pubissa yksi italiaano selitti kovaan ääneen hienoilla manöövereillä jotain juttua jota oli ihan hauska seurata. Vähän eteenpäin ja gangstat viuhtovat kovaan ääneen toisilleen "You know what I'm sayin', fuck that shit! Punk ass bitch muthafucka!". Monessa leffassa näkee jengin lastaavan tavaraa kuorma-autosta kadulta kauppaan ja ihan samaa on havaittavaisa jokaisessa kadunkulmassa. Myös tööttäämiskulttuuri on aika erilainen kotiin verrattuna. Nk. "New York minute" eli kuinka kauan vihreän vaihduttua auto saa olla paikoillaan on hauska käsite. Empiria tukee noin yhtä kahta sekuntia.

Ilta tuli hengailtua hostellin pihalla Budweiseriä juoden. Samassa seurueessa pari suomalaista, yksi ranskalainen ja turkkilainen. Myöhemmin kävimme vielä Petes tavern nimisessä mestassa. Asiallinen mesta ja hirveästi julkimoiden valokuvia seinillä. Katosta tippui mukavasti ruostevettä valkoiselle paidalle joten aamu menikin nyrkkipyykin merkeissä.

Kävelyä on tullut harrastettua todella paljon. Emme ole ostaneet metrokorttia, vaan ne muutamat kerrat mitä olemme matkustaneet, olemme maksaneet yksittäisiä 2,50 dollarin maksuja. Toisaalta nyt selkä ja jalat alkavat jo tottua jatkuvaan kävelyyn. Kävellen kaupungista saa kaikkein parhaimman kuvan ja on hauska huomata miten yhden pitkittäissuuntaisen Avenuen vaihdolla maisemat muuttuvat kertaheitolla täysin.